Etusivu Tietoa yhdistyksestä Ajankohtaista/Tiedotteita Historia Kuvagalleria Materiaalia/Esityksiä Liity jäseneksi

Kertomus erään ammattikunnan elämästä

HISTORIA - POHJOIS-KARJALAN METSÄNHOITAJAT R.Y.

Yhdistys on yli kahdeksankymmenvuotias. Toukokuun 15. päivänä vuonna 1927 kokoontui Joensuussa yhdeksän joensuulaista metsänhoitajaa maakunnan vajaasta kolmestakymmenestä Teatteriravintolaan. Tällöin syntyi Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry. Ensimmäinen yhdistyksen puheenjohtaja oli Enso-Gutzeit Oy:n piirimetsänhoitaja Uuno Lehtisalo, sittemmin yhtiön metsäpäällikkö ja metsäneuvos. Häntä seurasi tehtävässä päämetsänhoitaja Kalle A. Räsänen metsänhoitolautakunnasta, myöhemmin myös metsäneuvos. Vuonna 2010 yhdistystä johtaa Raimo Hulmi. Nykyaika on paitsi digitaalista, se on myös globaalista - ehkä myös yhdistyksemme!

Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry:n tehtävänä on toimia yhdyssiteenä maakunnan metsonhoitajien kesken ja toimia jäsenten ammattitaidon sekä yhteishengen luojana ja kohottajana. Päämäärään yhdistys on pyrkinyt järjestämällä kokouksia, metsä- ym. retkeilyitä kuin myös erilaisia juhlia. Jäsenten kohtuullisen toimeentulon turvaaminenkin kuluu yhdistyksen tavoitteisiin, joskin se lähinnä on vuonna 1927 perustetun Metsänhoitajaliiton toiminta-alaa.

Yhdistyksen jäsenkunta muodostui – ja muodostuu – maakunnassa toimivista metsänhoitajista. Näitä oli alkuun Joensuun lisäksi myös Lieksassa, Nurmeksessa, Enossa ja Ilomantsissa sekä myöhemmin myös Tohmajärvellä ja Kiteellä. Työnantajittain pääpaino oli alkuaikoina puutavarayhtiöissä. Joensuussa oli 1930–80-luvuilla kymmenkunta eri puutavarafirmaa, joilla oli oma metsänhoitajajohtoinen konttorinsa: Enso-Gutzeit Oy, Rauma- Repola Oy, A. Ahlström Oy, Oy Kaukas Ab, Wilh.Schauman Oy, Hackman Oy, Vapo Oy, Osuuskunta Metsäliitto, Kymi Oy sekä myöhemmin Tehdaspuu Oy. Lisäksi Nurmeksessa oli Nurmeksen Saha Oy, Lieksassa Enso-Gutzeit Oy, Veitsiluoto Oy ja Ukkola Oy. Kaikilla näillä oli metsänhoitajia töissä. Tohmajärvellä oli Tehdasosuusliike ja Kiteellä myöhemmin Pellos Oy ja Plan-Sell Oy, joilla myös oli metsäorganisaatio metsänhoitajineen. Aikoinaan oli myös Ilomantsissa Enso-Gutzeit Oy:llä metsänhoitajapiiri. Metsähallituksella oli hoitoalueet: Nurmeksessa ja Lieksassa kolme, yksi Ilomantsissa ja Joensuussa. Kaikissa oli aluemetsänhoitaja ja vähintään yksi avustava metsänhoitaja. Lisäksi oli vielä PK:n Uittoyhdistys, Työvoimapiiri, Metsäteollisuuden työnantajaliitto. Merkittävä metsänhoitajien työpaikka oli metsälautakuntalaitos. Alkuun se oli metsänhoitolautakunta, sittemmin piirimetsälautakunta ja nykyään metsäkeskus. PK:n MHY-liiton toiminnanjohtajat olivat myös metsänhoitajia. Pankeissakin meitä oli johtotehtävissä sekä myös liike-elämässä ja hallinnossa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli alkuun suuruusluokkaa 30–80 miestä. Ensimmäinen tyttöpää tuli jäseneksi vuonna 1947. Hän oli Haapajoen hoitoalueen ylimääräinen metsänhoitaja Saara Peiponen, myöhemmin Ilomantsin alueherra ja ylimetsänhoitaja. Hän oli legenda jo eläessään.

Aika muuttuu. Työt muuttuvat. Viime vuosisadan (1900) loppupuolella alkoi suuri muutos yhteiskunnassa ja myös metsäalalla. Firmat ostivat toisiaan, fuusioituivat ja tulivat entistä suuremmiksi. Metsäkonttorit vähenivät. Vuonna 2009 on täällä enää Stora Enso Oyj:llä metsäkonttori metsänhoitajineen. Näin muuttuu maailma Eskoseni.

Ei pahaa, ettei jotain hyvääkin. Aika toi Joensuuhun metsäopetuksen. Vuonna 1978 aloitti Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitos. Vuonna 1982 alkoi Joensuun yliopiston metsäopetus. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasema käynnistyi vuonna 1981. Vuonna 1993 Joensuussa toimintansa aloitti Euroopan metsäinstituutti kansainvälisine ja suomalaisine metsätohtoreineen ja metsänhoitajineen. Tämä kaikki vaikutti positiivisesti Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry:n toimintaan. Vuonna 2009 yhdistyksen jäsenmäärä on noin 110, josta viidesosa on naisia.

Eteen tuli tutkimuksen, opetuksen ja kansainvälisyyden yhteensovittaminen käytännön toimijoiden kanssa. Tätä tavoitetta Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry. pyrkii omalla tavallaan toteuttamaan. Itä-Suomen metsäpäivät ovat syyskorvalla joka toinen vuosi. Metsäalan palaverit ja käytännön työelämään liittyvät retkeilyt työmaaesittelyineen sekä tutustumiset metsäalan teknologiseen kehitykseen tuovat jäsenkunnalle tärkeää käytännön tietoa ja kentän kokemusta moninaisine kommentteineen. Savottanuotion ääressä moni asia saa käytännön ratkaisun – ennen, nyt ja tulevaisuudessa.

Vanha metsänhoitajajoukko pitää yllä vielä entisaikaa. Syys-toukokuun ensimmäisen viikon tiistaina kokoontuvat eläkkeellä olevat joensuulaiset metsänhoitajat yhteiselle lounaalle. Siellä toistakymmentä miestä muistelee entisiä. Monesti tämänkin päivän asioita pohditaan!

Vuonna 1965 aloittanut metsänhoitajien tennisporukka jatkaa edelleen pelaamistaan. Joukossa on ollut pelaajia monesta organisaatiosta. Pelit ovat pelejä, mutta saunan lauteilla maailma paranee! Muutama jäsen harrastaa metsäurheilua. Yhdistys on ollut järjestämässä jopa Euroopan mestaruushiihtokisoja vuonna 1991 Kontiolahdessa.

Ennen yliopistoaikaa viisasteltiin metsämiespiireissä Joensuun metsäyliopistosta. Se tarkoitti sitä, että vuosikymmeniä sitten lähes jokainen itäisen Suomen puutavarayhtiön metsäpäällikkö oli nuoruusvuosinaan ollut Joensuussa tai Pohjois-Karjalassa käytännön toissa. Monta metsäneuvosta on täällä metsiä samoillut.

Tämä on ylenkatse Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry:n olemassaoloon, toimintaan ja tavoitteisiin. Vuonna 2002 Pohjois-Karjalan Metsänhoitajat ry. täytti 75 vuotta. Sen tiimoilta työryhmä Raimo Hulmi, Lauri Hytönen, Kari Kuokkanen, Antti Renko ja Martti Väisänen toimitti yhdistyksen 75-vuotisjuhlajulkaisun Päivä närettä kiertää. Kirjan 251 sivua kertovat varsin tarkkaan, mitä on aikojen myötä tapahtunut.

Kuka vanhaa ei tiedä, se uuttakaan ei ymmärrä!

Joensuussa huhtikuun 23. pnä 2009

Lauri Hytönen

tulosta takaisin